Peruna on kevyttä ja terveellistä perusruokaa
Laihduttajat karttavat perunaa. Turhaan, sillä ellei sitä uiteta rasvassa, se on vähäkalorista ja runsaasti kaliumia sisältävänä juureksena turvotusta poistavaa ruokaa.
Perun ja Ecuadorin ylätasangoilta Kolumbuksen löytöretkikuntien mukana Eurooppaan saapunut peruna, "papa", saapui ensin Espanjaan ja löysi sieltä pian tiensä Italiaan.
Ensimmäinen maa, jossa perunaa alettiin viljellä laajasti jo 1500-luvulla, oli Irlanti. Siellä perunasta tuli niin tärkeä, että huonot satovuodet ajoivat 1800-luvulla ainakin miljoona irlantilaista muuttomatkalle Yhdysvaltoihin.
Perunaa ei Euroopassa pitkään aikaan erityisemmin arvostettu, mutta vähitellen sen viljely lisääntyi, kun havaittiin, että huonoina viljavuosina peruna saattoi pitää nälänhädän loitolla.
Suomeen peruna tuli 1700-luvulla. Vasta 1800-luvun puolivälissä peruna ohitti ravintokasvina nauriin.
Perunan särpimeksi riitti vähimmillään palanen suolakalaa tai tilkka kalan suolauslientä. Jos perunaa vain oli tarpeeksi, saivat suuretkin perheet huonoina viljavuosina kylliksi monipuolista ruokaa.
Huono maine painonvartioinnissa
Kun 1980-luvulla alkoi erilaisten laihdutusohjelmien kukoistuskausi - joka jatkuu edelleen - peruna joutui huonoon huutoon painonvartioinnissa. Perunan sanottiin lihottavan, ja linjatietoiset alkoivat karttaa jopa kuorineen keitettyä perunaa turvottavana ja lihottavana ruokana.
Pahoista puheista huolimatta peruna on säilyttänyt kuitenkin melko hyvin asemansa peruselintarvikkeena suomalaisessa ruokavaliossa. Onneksi, sillä peruna on ravintosisällöltään monipuolinen ja halpa peruselintarvike.
Perunajalosteet
Perunan monikäyttöisyys elintarviketeollisuudessa on tuonut mukanaan perunajalosteita, joissa peruna ei useimmiten ole parhaimmillaan. Perunalastut, rasvassa friteeratut pakasteranskalaiset, lohkoperunat ja monet muut peru-najalosteet ovat saaneet monen unohtamaan hyvälaatuisen keitetyn perunan herkullisen maun ja heikentäneet tämän sinänsä ravitsemuksellisesti arvokkaan kasviksen arvoa terveellisenä ruokavalion osana.Vähäkalorista ja ravitsemuksellisesti arvokasta
Sadasta grammasta perunaa saa energiaa vain 87 kcal (360kJ)! Vaikka perunoita söisi kilon päivässä, laihtuisi melkoista vauhtia. Sadassa grammassa raakaa perunaa on noin 77,8 grammaa vettä, 14,8 grammaa hiilihydraatteja, 2 grammaa valkuaisaineita, 1 gramma kivennäisaineita ja vain 0,1 grammaa rasvaa.Kivennäisaineista tärkein on kalium, jota sadassa grammassa on noin 400 milligrammaa. Muita perunan kivennäisiä ovat kalsium, magnesium, rauta ja fosfori.
Vitamiinilähteenä peruna on merkittävä. Erityisen paljon siinä on C-vitamiinia, noin 11 milligrammaa sadassa grammassa. Muutaman perunan syöminen päivässä kattaakin C-vitamiinin minimitarpeen. Muita perunasta löytyviä vitamiineja ovat A-vitamiinin esiaste karoteeni, B1-, B2- ja B6 -vitamiinit, niasiini ja K-vitamiini.
Kuorineen vai kuorimatta
Yleisesti uskotaan perunan arvokkaiden ainesosien sijaitsevan kuoressa ja heti kuoren alla. Siksi peruna muka pitäisi kypsentää ja jopa syödäkin kuorineen. Luulo ei ole aivan tiedon väärti.
Ravintoaineita, vitamiineja ja kivennäisaineita on kaikkialla perunassa. Kuorimisen mukana niitä poistuu paljon vähemmän kuin uskotaan. Kuoriminen saattaa jopa tehdä perunasta entistä terveellisempää. Näin silloin, kun syödään tavanomaisesti viljeltyä perunaa, jonka kuorissa voi olla haitallisia lannoite- ja torjunta-ainejäämiä.
Luomuperunat voi toki syödä keitettyinä vaikka kuorineen, mutta ei niinkään ravintosisällön, vaan kuidun vuoksi.
Luomuperunaa kannattaa suosia. Ero tavanomaisesti viljeltyyn löytyy erityisesti nitraattimääristä ja mausta.
Perunaparantolat
Keski-Euroopassa perunan terveelliset vaikutukset tunnetaan laajemmin kuin meillä. Siellä on jopa perunaparantoloita. Tällainen on esimerkiksi saksalainen Lüneburgin lähettyvillä sijaitseva Kartoffel Hotel. (Lisätietoa: Kartoffel Hotel, Luneburger Heide, OT Sarenseck, D 29473 Göhrde. Puh. Saksa 05862/170).Perunaparantoloissa on erikoistuttu perunan terveysvaikutusten hyödyntämiseen. Peruna puhdistaa, poistaa nestettä ja kuona-aineita elimistöstä. Lisäksi se laihduttaa! Perunadieetillä voidaan vähentää painoa jopa neljä kiloa kuudessa päivässä.
Perunan hoikistava vaikutus on tuttu jo joillekin laihduttajille, jotka pitävät viikossa yhden tai kaksi perunapäivää.
Poistaa nestettä ja sitoo happamuutta
Peruna ei tosiaankaan turvota eikä lihota. Päinvastoin. Perunassa on nimittäin paljon kaliumia, joka säätelee natriumin nestettä poistavana vastapelurina solujen nestetasapainoa.
Perunalla on muitakin kiinnostavia vaikutuksia. Se sitoo mahahappoja ja suojaa ärtynyttä mahalaukun limakalvoa. Siksi peruna sopii happovaivoista kärsivien perusruoaksi. Mahakatarri- ja mahahaavapotilaiden ruokavaliossa sillä on suoranaista hoitovaikutusta. Soseutettuna keitetty peruna on monelle mahapotilaalle sopivaa ruokaa erikoisesti sairauden hankalissa vaiheissa, jolloin oikein mikään ei tunnu sopivan.
Perunamehua suositellaan mahakatarri- ja mahahaavapotilaille suoranaiseksi lääkkeeksi. Hoitovaikutus perustuu siihen, että perunamehu on voimakkaasti emäsvoittoista ja neutraloi vatsahappoja. Liikahappoisuutta tasoittavat ja limakalvoa hoitavat perunan solaniini, lima-aineet ja C-vitamiini. Luomulaatuista, maitohappoista Biotta Perunamehua on saatvana luontaistuotekaupoissa.
Perunan emäsvoittosuudesta hyötyy koko elimistö. Erityistä hyötyä siitä on kihti-, reuma- ja iskiaspotilaille. M. Rajala
Lähteet: GN se ja se, Gerd Rudholm, Monikäyttöinen peruna, 1986