Artikkelit

Hampaiden luonnonmukainen hoito

Teksti Marketta Hoogesteger

Miltei kolmekymmentä vuotta sitten, asuessamme Hollannissa, perheessämme oli parin kuukauden ajan nuori, vähän yli kaksikymmenvuotias etiopialainen stipendiaattipoika. Poika opiskeli insinööriksi. Hänen vanhempansa asuivat maaseudulla ja hän mainitsi, ettei äiti naimisiin mentyään ollut enää käynyt kotipihan ulkopuolella.

Meihin teki suuren vaikutuksen pojan hampaat. Niissä ei ollut yhtään reikää tai paikkaa. Poika kertoi, ettei hän juurikaan ollut syönyt makeaa ennen Hollantiin tuloaan. Hollannissa poika kuitenkin ihastui kaikkeen makeaan, ja makeaa hollantilaiset käyttävät todella runsaasti. Stipendiaattijakson jälkeen hän hävisi näköpiiristämme emmekä tiedä, miten hänen hampaittensa kävi.

Koko asia todisti kuitenkin minulle, että ravinnolla ja hampaiden kunnolla on suuri yhteys. Sitä, että valkaistu sokeri on haitaksi hampaille, ei käsittääkseni kyseenalaista kukaan.

Luonnollisen makean, kuten raakaruokosokerin ja hunajan, suhteen tilanne on monimutkaisempi. Toisten asiantuntijoiden mielestä kaikki makea on yhtä haitallista hampaille, toisten mielestä luonnonmakea on jopa hyväksi. Ristiriita johtuu käsittääkseni ainakin osittain siitä, että hampaiden kuntoon vaikuttaa moni muukin tekijä kuin makean laatu.

Tärkeätä on, miten ja kuinka usein hampaat puhdistetaan, kuinka paljon ravinnossa on kuitua ja kalsiumia ja kuinka paljon puhdistettuja, raffinoituja elintarvikkeita, kuinka paljon ja kuinka usein juodaan happamia juomia, käytetäänkö välipaloja ja jos, niin millaisia. Tärkeää on myös, käydäänkö säännöllisesti hammaslääkärin tarkastuksessa. Myös perimä ja hampaiden muoto vaikuttavat reikiintymisalttiuteen.


Hapot syövyttävät, emäksinen sylki suojaa

Streptokokki-bakteerilla on osuus hammaskariekseen eli hampaiden reikiintymiseen. Edellä luetelluista seikoista johtuen karieksen esiintyminen on hyvin yksilöllistä.
Streptokokit muodostavat sokereista happoja, jotka taas liuottavat hampaan kalsiumia ja fosfaatteja. Toisaalta syljen emäksiset aineet estävät happojen muodostumista ja kiinnittävät kalsiumia ja fosfaatteja hampaaseen. Syljen määrä ja emäksisyys on hampaiden kunnolle tärkeää.

Mitä ja miten syödään, vaikuttaa sylkeen. On erittäin tärkeää pureskella ruoka huolellisesti, jolloin sylkeä muodostuu paljon.

Hampaiden huolellinen puhdistus vähentää streptokokkien elinmahdollisuuksia. Harjaaminen kannattaa aloittaa jo ensimmäisen hampaan puhjettua.

Aikuisen ja lapsen ei ole syytä syödä samalla lusikalla edes satunnaisesti, koska silloin aikuisen streptokokit tarttuvat lapseen. Tartunta tapahtuu helpoiten parin vuoden iässä.Hunajaa ja raakaruokosokeria voi käyttää maltillisesti, kun ravinto on kuitupitoista ja raffinoituja elintarvikkeita on vähän tai ei ollenkaan. Kaiken aikaa, jatkuvina välipaloina, luonnonmakeaakaan ei tule syödä. Hampaiden streptokokit pystyvät käyttämään kaikkia hiilihydraatteja ravinnokseen, myös luonnonmukaisia.

Valkuaista ne sen sijaan eivät voi käyttää. Tapa syödä pala juustoa aterian päätteeksi on erittäin hammasystävällinen. Kovin usein syödyt hedelmävälipalat sen sijaan rasittavat hampaita, niin hyviä kuin hedelmät muutoin ovatkin.


Fluoria vai ei

Fluori on aivan oma lukunsa, eikä mitenkään yksiselitteinen asia. Fluorin luonnollinen lähde on juomavesi, ja siinä fluorin pitoisuus vaihtelee. Myös käytetyn juomaveden määrät vaihtelevat.

Fluorin on kiistatta todettu vähentävän hampaiden reikiintymistä, ja siksi vanhempia on neuvottu antamaan lapsille fluoritabletteja. Tällöin fluori kuitenkin päätyy kaikkialle kehoon, ei vain hampaisiin.

Vaikka lisätty fluori vähentää hampaiden reikiintymistä, ei reikiintymistä todellakaan voi pitää pelkästään fluorin puutostautina. Reikiintymisen merkittävimpiä syitä ovat raffinoitu ravinto, sokeri ja riittämätön hampaiden puhdistus.

Fluorin vaikutuksesta muualla kehossa on ristiriitaisia mielipiteitä. On esimerkiksi havaittu, että fluori heikentää jodin imeytymistä ja saattaa siksi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa. Toisaalta sopiva määrä fluoria parantaa raudan imeytymistä.

Fluorin määrä juomavedessä vaihtelee. Eniten sitä on Kymenlaaksossa.

Kannatan hampaitten ulkoista fluorausta, jolloin fluori päätyy vain hampaisiin. Makeisia ja sokeroituja leivonnaisia on mahdotonta välttää täysin, ja liian tiukalla kasvatuksella on myös haittapuolensa.

Sisäisesti nautittavien fluoritablettien käyttöä en kannata, eikä niitä nykyään aina suositellakaan.

Fluorihammastahnakaan ei ole yksiselitteisesti hyvä. Hampaita puhdistettaessa hammastahnaa tulee yleensä myös jonkin verran nieltyä ja lapset saattavat niellä sitä paljonkin. Asiasta on liikkeellä kovin monenlaisia neuvoja hammaslääkäristä, hammashoitajasta ja neuvolahenkilökunnasta riippuen. Jossain määrin neuvot vaihtelevat myös paikkakunnittain. Esimerkiksi hammastahnan käytön aloittamisen kohdalla neuvot vaihtelevat ensimmäisen hampaan puhkeamisesta kolmeen ikävuoteen.

Omille lapsilleni en hankkinut fluoritabletteja. Hammaslääkärin antamaa ulkoista fluorihoitoa he ovat saaneet, mutta hammastahna on hankittu luontaistuotekaupasta. Esimerkiksi Vogelilla on fluorittomia yrttipohjaisia hammastahnoja (Dentaforce- ja Echinacea-hammastahnat). Kaikilla kolmella lapsellani oli täysi-ikäiseksi tullessaan yksi paikka.

Amalgaamiongelma poistumassa

Vielä kolmisenkymmentä vuotta sitten paikat tehtiin miltei yksinomaan elohopeaa sisältävästä amalgaamista. Elohopea on myrkky, ja sen sijoittaminen suuhun saattoi aiheuttaa monenlaisia, vakaviakin ongelmia. Sitä käytettiin, koska parempaa materiaalia ei ollut ja reikien paikkaamatta jättäminen olisi aiheuttanut amalgaamia pahempia ongelmia.

Nykyään paikkamateriaaliksi on kehitetty muovi, ja amalgaamiongelma on poistumassa.

Hampaat ovat ihmisruumiin kovinta kudosta, ja länsimaissa ne ovat miltei jokaisella ainakin hiukan reikiintyneet. Kun elimistön kovin kudos reikiintyy, ravinnossa täytyy olla joitakin puutteita. Hampaiden täysi reiättömyys lienee toiveajattelua, mutta mitä täysiarvoisemmin syömme, sitä vähemmän hammaskariesta esiintyy. MH


Vogelin yrttipohjaiset hampaiden ja suun hoitotuotteet

Dentaforce hammastahna 75 ml
on raikas, fluoriton luomuhammastahna, joka sopii koko perheelle. Se puhdistaa tehokkaasti hampaat ja raikastaa suun. Dentaforce hammastahna hoitaa vetäytyneitä ienkauloja ja ehkäisee niistä johtuvaa hampaiden vihlomista.
Dentaforce sisältää tuorekasviuutteita mm. punahatusta, piparmintusta, rosmariinista ja rataniasta. Ne vahvistavat ikeniä, vaikuttavat antiseptisesti ja raikastavat hengitystä.

Vinkki: Dentaforce hammastahna sopii hyvin herkkänieluisille, sillä se ei sisällä hammastahnoissa yleistä vaahtoa muodostavaa natriumlaurylsulfaattia.

ROSMARIN2_1 Echinacea hammastahna 75 ml
on ikeniä hoitava, fluoriton luomuhammastahna, joka puhdistaa ja kirkastaa hampaat hellävaraisesti. Samalla se hoitaa ja vahvistaa heikkoja tai helposti tulehtuvia ikeniä.
Echinacea hammastahna soveltuu erityisesti arkojen ja vuotavien ikenien hoitoon. Se sisältää mm. punahattu-, rätvänä- ja mustikka-tuorekasviuutteita sekä eteerisiä öljyjä (piparminttu-, rosmariini- ja eukalyptusöljyä). Rätvänä ja punahattu hoitavat ikeniä. Eukalyptus vaikuttaa antiseptisesti. Piparminttu raikastaa hengityksen. Echinacea hammastahnassa on myös sorbitolia, joka torjuu reikien syntymistä.
Echinacea hammastahna ei sisällä väriaineita eikä siihen ole lisättyä fluoria. Siinä ei myöskään ole vaahtoa muodostavaa natriumlaurylsulfaattia.

Dentaforce Yrttisuusuihke 15 ml
raikastaa, desinfioi ja hoitaa ikeniä. Sen valmistuksessa on käytetty mm. ratania- , piparminttu-, salvia-, pukinjuuri-, mirhami- ja spilanthesuutetta sekä anista.
Dentaforcen paikallinen vaikutus on nopea ja tehokas. Ratanialla on ikeniä hoitava vaikutus. Piparminttu on yksi tunnetuimmista rohto- ja aromikasveista. Se raikastaa hengityksen. Salviaa on käytetty perinteisesti suun limakalvojen ja ikenien vahvistamiseen. Pukinjuurta käytetään mausteisen makunsa vuoksi samoin kuin anistakin. Voimakkaan tuoksunsa vuoksi sen avulla voi myös raikastaa hengityksen ja piilottaa esim. valkosipulin tuoksua.

Vinkki: Suihkekorkin voi kiertää auki, jolloin Dentaforceen kostutetulla pumpulitukolla voi hoitaa ikeniä paikallisesti tai sitä voi käyttää suuvetenä. Pieni määrä Dentaforce-uutetta sekoitetaan veteen, purskutellaan ja syljetään pois.

HUOM. Suun purskutteluun sopii myös Salvisan-salviauute.


Parodontiitti:
yrttejä hoitoon ja ehkäisyyn

Parodontiitti on bakteerien aiheuttama tulehdus hampaiden kiinnityskudoksessa, ikenissä ja luussa. Kroonisen tulehduksen seurauksena hampaat menettävät pehmyt- ja kovakudostukea ympäriltään, ne löystyvät ja lopulta muuten aivan tervekin hammas voi irrota.

Vaikka parodontiitti on hyvin yleinen infektiosairaus, moni potee sitä tietämättään. Se ilmenee ientaskujen syvenemisenä bakteerimassan kerääntyessä ja kovettuessa ientaskuun. Perinnöllisyyden ohella suuhygienialla on sen kuten karieksenkin syntyyn selkeä yhteys.

Parodontiitin ehkäisyyn pätevät pitkälti samat ohjeet kuin karieksen: hampaiden huolellinen puhdistus ja täysiarvoinen ruoka, joka on pureksittava kunnolla. Erikoista huomiota kannattaa kiinnittää hammasvälien huolelliseen puhdistamiseen hammaslangalla tai hyvällä, kolmiomaisella puutikulla, joka paitsi puhdistaa myös hieroo ja vahvistaa ikeniä. Jo muutaman päivän harjaamattomuus voi aiheuttaa ientulehduksen, jonka tunnistaa verestävistä, vuotavista ikenistä.

Parodontiitin hoidon perusta on tulehduksen parantaminen poistamalla hammaskivi ja plakkipeite hampaiden pinnoilta. Näin hampaita ympäröivä pehmyt- ja kovakudos tervehtyvät. Hammaskiven ja plakin poistoon käytetään ultraäänilaitetta ja käsi-instrumentteja; tukena käytetään usein joko klooriheksidiinipurskuttelua tai klooriheksidiinigeeliharjausta parin viikon ajan puhdistuksesta.
Avuksi hoitavat yrtit
Saksalainen hammaslääkäri Hans D. Schwertfeger on julkaissut kiinnostavan kirjan1, jossa hän yhdistää klassiseen hammaslääketieteeseen kokonaisvaltaisia ja täydentäviä menettelytapoja mm. fytoterapiasta.

Hän mm. neuvoo käyttämään klooriheksidiinipurskuttelun tai klooriheksidiinigeeliharjauksen sijaan luonnollisia suuvesiä ja hammastahnoja.

— Erilaiset kemialliset aineet imeytyvät elimistöön erittäin tehokkaasti suun limakalvoilta. Niinpä esimerkiksi kirurgisten toimenpiteiden jälkeen käytetty, desinfiointiin tarkoitettu klooriheksidiini imeytyessään kudokseen itse asiassa hidastaa sen paranemista, koska se estää fibroblastien, kudosta muodostavien solujen, toimintaa. Sen sijaan suun hoidossa tärkeää, ikeniä vahvistavaa ratanianjuurta ja muita hoitavia ja desinfioivia yrttejä sisältävät hammastahnat ja suuvedet toimivat tällöin mainiosti. Ne eivät myöskään häiritse suun bakteeritasapainoa. Luonnolliset suuvedet ja hammastahnat sopivat ilman muuta synteettisiä paremmin itsehoitoon parodontiitin samoin kuin karieksenkin ehkäisyssä.

— Jostakin syystä kasvivalmisteiden kokonaisuus toimii puhtaaksi eristettyjä kemiallisia aineita paremmin. Koska läheskään aina ei osata selittää, mistä parempi hoitoteho johtuu, monikaan spesialisti ei suostu kokeilemaan kasvivalmistetta, tohtori Schwertfeger pahoittelee ja toivoo kollegoille suunnatun kirjansa herättävän keskustelua ammattipiireissä. ER

Lähde: A. Vogel´s Gesundheitsnachrichten April 2005.

 

1 Rationelle Parodontaltherapie ganzheitlich, komplementär, integrativ - Rezepte und Ratschläge aus erweiterter Sicht, Hippokrates Verlag, Stuttgart, 2005
Takaisin

Arkisto