Artikkelit

Ylivilkas lapsi voi olla superlahjakas

Aikaisemmin käytetty tarkkaavaisuushäiriöitä kuvaava käsite MBD on nykyään korvattu kansainvälisesti käytetyllä ADHD-lyhenteellä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder). Sillä tarkoitetaan neurologisen oireyhtymän aiheuttamaa tarkkaavaisuushäiriötä, jonka pääoireita ovat tarkkaavaisuuden vaikeudet, hyperaktiivisuus ja impulsiivisuus.

Monen rasavillin pikkupojan - sillä ADHD on yleisimmin poikien ongelma - uupuneet vanhemmat pyörittelevät mielessään diagnoosin mahdollisuutta. Olisiko jatkuvasti silmälläpitoa vaativan ja hetkessä pitkästyvän ikiliikkujan riehumisen taustalla jokin neurologinen häiriö?

Tarkkaavaisuusongelmat ja ylivilkkaus ovat yleisimpiä lasten häiriöitä. Useimmiten rasittavakin vilkkaus on silti "normaalia". ADHD-oireita esiintyy noin kymmenellä prosentilla lapsista. Diagnoosin kriteerit täyttyvät vain 2-5 prosentilla, eikä tilanne silloinkaan merkitse katastrofia.

Päin vastoin, lapselle on silloin mahdollista antaa kaikki tarvittava tuki, jolloin hänen erikoislaatunsa voi kääntyä jopa poikkeuksellisiksi voimavaroiksi. Hänestä voi kehkeytyä Mozartin tai Einsteinin kaltainen nero. Muita tunnettuja ADHD-"epäiltyjä" ovat mm. Theodore Roosevelt, Hermann Hesse, J.F. Kennedy, Marilyn Monroe ja Steven Spielberg. Millaisen diagnoosin mahtaisivatkaan saada Astrid Lindgrenin luomat rakastettavat rasavillit Peppi Pitkätossu ja Vaahteramäen Eemeli!

Mikään muotidiagnoosi ADHD ei siis ole. Aikaisemmin ylivilkkaat ja tarkkaamattomat häiriköt leimattiin yksinkertaisesti kurittomiksi - tai mikä vieläkin epäoikeudenmukaisempaa, vähälahjaisiksi.

ADHD havaitaan yleensä ennen kouluikää. Diagnoosin saaneista noin 60 prosentilla oireet säilyvät aikuisikään.


Kaksi puolta

Tarkkaavaisuus- ja oppimishäiriöistä, hyperaktiivisuudesta tai impulsiivisuudesta kärsivä saattoi aikaisemmin helposti jäädä koulupudokkaaksi ja joutua syrjäytymiskierteeseen. Esimerkiksi vankien ja päihteiden käyttäjien keskuudessa ADHD:n väitetään olevan keskimääräistä yleisempää.

ADHD näkyy erilaisina käyttäytymisen oireina. Se voi painottua tarkkaamattomuuden tai toisaalta ylivilkkauden ja impulsiivisuuden puolelle. Se voi olla myös yhdistelmä molempia. Päiväkodissa ja koulussa levoton lapsi leimataan helposti häiriköksi. Oireet pahenevat tilanteissa, joissa tarvitaan jatkuvaa keskittymistä, esimerkiksi oppitunnilla, jolloin oppiminen luonnollisesti kärsii. Toisaalta ADHD-lapsi voi joskus olla hajamielinen, passiivinen päiväunelmoija.

Alle kouluikäisillä ADHD-lapsilla ryhmässä toimiminen on vaikeaa. He ovat monesti omaehtoisia, levottomia ja lyhytjänteisiä. Sääntöjen noudattaminen on vaikeaa. Hienosäätöä vaativat toiminnot, kuten kengännauhojen solmiminen, saattavat tuottaa vaikeuksia.

Monilla ADHD:sta kärsivillä voi esiintyä myös aistiyliherkkyyksiä, jotka vaikeuttavat jokapäiväistä elämää.

Varhainen diagnoosi mahdollistaa lapsen erikoislaadun huomioonottamisen ja hänelle sopivan hoidon aloittamisen. Nykyään tiedetään koulurutiineja inhoavista ADHD-lapsista voivan parhaimmillaan kasvaa luovia, helposti uutta omaksuvia aikuisia. He saattavat havaita yksityiskohtia, jotka muilta jäävät helposti huomaamatta. Heidän impulsiivisuutensa voi muuntua energiaksi, joka saa asioihin vauhtia. Lisäksi moni ADHD-ihminen kykenee tuntemaan syvää empatiaa, mikä voi ilmetä esimerkiksi rakkautena eläimiin ja luontoon tai voimakkaana oikeudenmukaisuuden tuntona.


Tarkkaa syytä ei tunneta

Perinnöllisyydellä on osansa myös ADHD:n synnyssä. Tarkkaa syytä ei tunneta, mutta todennäköisesti ADHD on useiden tekijöiden summa.

Syitä on etsitty mm. keskushermoston kehityksestä ja sen vaurioista. On myös esitetty, että oireilla olisi yhteys keskushermoston välittäjäaineiden, dopamiinin ja noradrenaliinin puutteelliseen toimintaan. Tätä päätelmää tukee havainto, että dopamiinin eritystä lisäävät lääkkeet lievittävät oireita.

Mahdollisiksi syiksi on epäilty myös psykososiaalisia tekijöitä kuten varhaislapsuuden tunneperäisiä kokemuksia, tai runsasta raskaudenaikaista alkoholinkäyttöä. Viime aikoina on myös puhuttu paljon siitä, että osa tarkkavaisuushäiriöisiksi epäillyistä lapsista yksinkertaisesti nukkuu liian vähän.


Ruokavaliolla tärkeä merkitys

Ympäristömyrkkyjen ja ruuan lisäaineiden kuten aspartaamin ja natriumglutamaatin vaikutusta ADHD-oireisiin pidetään kiistanalaisena mutta ei kokonaan poissuljettuna.

Monet asiantuntijat panevat kouluissa nykyään lisääntyneen kurittomuuden, oppilaiden rauhattomuuden ja toisaalta nopean väsähtämisen suurelta osin makeiden välipalojen, runsaasti lisäaineita sisältävien virvoitusjuomien ja yleensäkin roskaruoan syyksi. Karkki- ja limsa-automaatit pois kouluista! Ja tilalle kunnon ruokaa, neuvoo ravintoterapeutti Sinikka Pakeman. Hän kehottaa lapsiperheitä panostamaan täysiarvoiseen kotiruokaan.

Vaikkei suoraa yhteyttä ruoan lisäaineiden ja ADHD:n välillä ole kyetty osoittamaan, ruoan puhtaus ja täysiarvoisuus olisivat äärimmäisen tärkeitä asioita nimenomaan oirehtiville lapsille - niin kuin niiden tulisi olla kaikille lapsille!

Ravinnon täysiarvoisuuden merkitystä tukee havainto, että tiettyjen pienoisravintotekijöiden eli vitamiinien ja hivenaineiden puutoksella näyttäisi olevan yhteyttä ADHD:n esiintyvyyteen. Tutkimuksissa on myös ilmennyt, että koululaisten hyperaktiivisuus väheni ja suorituskyky parani, kun ravintoon lisättiin erilaisia aineenvaihdunnalle tärkeitä aineita kuten rautaa, seleeniä, sinkkiä ja aminohappoja.

Olisikin suositeltavaa, että ADHD:tä epäiltäessä lapsen mahdollinen pienoisravintotekijöiden puutos selvitettäisiin perusteellisella verestä tehtävällä laboratoriotutkimuksella. Tällaisia tutkimuksia suorittavat Suomessa ainakin antioksidanttiklinikat.


Omega-3-rasvahappoja koululaisille!

Englannissa julkistettujen loistavien tutkimustulosten rohkaisemana opetusviranomaiset ovat siellä esittäneet, että hallitus ryhtyisi kustantamaan koululaisille omega-3-rasvahappoja sisältäviä kalaöljyvalmisteita. Eivätkä vain oppimishäiriöiset, vaan kaikki lapset hyötyisivät näistä mm. aivosoluille elintärkeistä rasvahapoista!

Viime vuonna julkaistiin mm. Newhall Park Primary School´issa Bradfordissa suoritetun testin tulokset. Yhdeksän kuukautta kestäneessä tutkimuksessa 74 % oppilaista paransi matemaattisia, 81 % lukemis- ja 67 % kirjoittamistaitojaan. Lapset saivat päivittäin kalaöljykapseleita ja samanaikaisesti parannettiin kouluruoan laatua. Opettajien mukaan ero entiseen on uskomaton; lapset istuvat hiljaa ja seuraavat opetusta.


Säännölliset tavat, selkeät rajat

Lapsille yleensä ja erityisesti ADHD-lapsille säännölliset elämäntavat ovat tärkeät. Päivärytmin tulisi olla mahdollisimman toistuva; herääminen, koulu, ruokailut, harrastukset ja nukkumaanmeno aina ajallaan.

Vanhemmilta vaaditaan lujuutta. Kasvatuksessa tarvitaan selkeät säännöt ja rajat, joista kiinni pitäminen ei todellakaan ole aina helppoa. Vanhempien kannattaakin hakea apua ja kasvatusohjausta asiantuntijoilta.


Terapia ja lääkkeet

ADHD:n hoidossa voidaan käyttää myös terapeuttisia menetelmiä, esimerkiksi kognitiivista terapiaa, joko lapsen kanssa kahden kesken tai ryhmässä. Myös neuropsykologista kuntoutusta ja toimintaterapiaa käytetään.

Lääkehoito voi tulla kysymykseen lähinnä muiden hoitomuotojen ohella. Toisin kuin voisi kuvitella, lääkkeet eivät ole rauhoittavia vaan tavallisesti niin sanottuja stimulantteja eli keskushermostoa stimuloivia lääkkeitä. Yleinen erikoissairaanhoidossa käytettävä lääke on Concerta, jota hitaammin imeytyvänä pidetään tehokkaampana kuin aiemmin yleisesti käytettyä Ritalinia. Molemmissa tehoaineena on metyylifenidaatti, joka vaikuttaa dopamiinin eritykseen. ER

 

Oikeaa ravintoa isojen ja pienten aivoille

Aivot tarvitsevat ennen muuta glukoosia eli verensokeria mutta myös happea toimiakseen kunnolla.

  • Pidä verensokeri mahdollisimman tasaisena! Syö kunnon ruokaa säännöllisin väliajoin. Suosi ruokaa, josta saat paljon kuitua ja jolla on matala glykeeminen indeksi kuten täysjyväviljaa, hedelmiä ja vihanneksia. Vältä makeita välipaloja ja juomia. Ne aiheuttavat "sokerihumalan" eli verensokerin nopean mutta lyhytaikaisen kohoamisen, joka voi ilmetä mm. rauhattomuutena ja ylivilkkautena.

  • Ravintoa kannattaa täydentää kalaöljyvalmisteilla, joiden omega-3-rasvahapot ovat välttämättömiä aivosoluille. Vogelin Omegaforce-kapseleiden kalaöljy on peräisin puhtaiden, syvien vesien kaloista. Luonnollista, puhdasta ravintoa syövistä kaloista saadun öljyn rasvahappokoostumus on erittäin edullinen eikä siinä ole elohopea- tai muita myrkkyjäämiä.

  • Varmista riittävä vitamiinien ja hivenaineiden saanti! Strath Elixir on luonnonmukainen monivitamiinivalmiste, jonka vitaaliaineet elimistö kykenee tehokkaasti hyödyntämään. Se parantaa tutkitusti keskittymistä.

  • Tärkeiden kivennäisaineiden, erityisesti kalkin ja piin imeytymistä voi tehostaa Urticalcin-tableteilla.

  • Kaura vahvistaa ja ravitsee hermoja. Ylikierroksilla käyvää voi rauhoittaa Avena sativa -kauranversouutteella.

  • Liikunnan ja raittiin ilman lisäksi myös rauta on tärkeä tekijä aivojen hapensaannille. Rautaa saa mm. pinaatista, nokkosesta, parsakaalista, aprikooseista ja maksasta.
Takaisin

Arkisto