Kelp-merlevä on arvokasta ravintoa ja merkittävä osa merten ekologiaa
Koska levät kasvavat meressä, niitä ei huomata niin kuin maanpäällisiä kasveja. Kuitenkin ne ovat joissain suhteissa maakasveja monipuolisempia. Esimerkiksi levien
kemia, niiden ainekoostumus, on vaihtelevampi kuin maakasvien kemia.
Kemian perusteella levät jaetaan ryhmiin, joista tärkeimpiä ovat viherlevät, ruskolevät, punalevät ja piilevät. Nämä ryhmät eroavat toisistaan kemiansa puolesta enemmän kuin maanpäälliset vihreät kasvit, sammalet mukaan luettuna.
Maanpäälliset kasvit viherlevien jälkeläisiä
Viherlevät ovat vaihteleva ryhmä. Osa on yksisoluisia, osa metrienkin mittaisia. Paitsi merissä, viherleviä on myös makeissa vesissä. Kemialtaan viherlevät ovat maanpäällisten kasvien kaltaisia. Oikeastaan maanpäälliset kasvit ovat kuiville nousseita viherleviä, kirjaimellisesti, koska viherlevät ovat ryhmänä maanpäällisiä kasveja vanhempia.
Tällainen kuivillenousu on tapahtunut kaksi kertaa. Toisella kertaa kuiville nousivat levämäiset keuhkosammalet, joista ovat kehittyneet kuivuutta paremmin kestävät lehtisammalet. Toinen kuiville nousu tapahtui, kun viherlevä kehitti putkisysteemin, jonka avulla se pystyy kuljettamaan vettä ja ravintoaineita ja kasvamaan sen ansiosta suurikokoiseksi kuivissakin olosuhteissa.
Näin syntyivät levän näköiset, mutta kuivaa kestävät sanikkaiset, joista edelleen kehittyivät erilaiset kukkivat kasvit ja puut. Kaikki maanpäälliset kasvit ovat viherlevien jälkeläisiä.
Piimaata ja spirulinaa
Muutamia viherleviä käytetään ravintona tai luontaistuotteissa, samoin muutamia punaleviä. Punalevät kasvavat vain meressä, ja siellä syvemmässä vedessä kuin muut levät.
Myös piilevät ovat merieliöitä ja aina yksisoluisia. Kuolleiden piilevien kuorista muodostuu piimaata, jota käytetään paljon luontaistuotteissa.
Sen sijaan sinilevien nimi on harhaanjohtava. Kysymyksessä ei ole levä, vaan paljon alkeellisempi, bakteerin kaltainen eliö. Se sisältää kuitenkin lehtivihreää, toisin kuin bakteeri. Sinileviin kuuluu spirulina, jota neuvotaan käyttämään urheilusuoritusten tukemisessa.
Kelp ja muut ruskolevät
Suurin osa ravinnossa ja luontaistuotteissa käytetyistä levistä kuuluu ruskoleviin, jotka ovat suurikokoisia ja runsaina esiintyviä merileviä. Ne ovat nahkamaisia, eivät hentoja ja läpikuultavia kuten viher- ja punalevät.
Ruskoleviin kuuluvat muun muassa japanilaistyylisen ruoan lisäkkeinä käytetyt wakame, arame ja nori sekä tabletteina käytetty kelp. Tabletit ovat sopivimpia silloin, kun halutaan käyttää levää päivittäin.
Kelp, kuten kaikki merilevät, sisältää erittäin runsaasti kivennäis- ja hivenaineita: siinä on kaikki ihmisen tarvitsema ja vieläpä suurin piirtein oikeassa suhteessa. Tämä selittyy sillä, että ihmisen kehon nesteet ja merivesi ovat koostumukseltaan paljolti toistensa kaltaisia.
Kalsiumia ja rautaa kelpissä on erittäin paljon ja helposti imeytyvässä muodossa. Levissä on myös runsaasti aminohappoja, karoteeneja, joista beetakaroteeni toimii A-vitamiinin esiasteena, E-vitamiinia, B1 - ja B2-vitamiineja sekä B12-vitamiinia. Tämä vitamiini esiintyy maan päällä lähes yksinomaan eläinkunnan tuotteissa, joitakin sieniä lukuun ottamatta.
Levät ovat tarpeellista ravinnon täydennystä vegaaneille, jotka eivät käytä lainkaan eläinkunnan ravintoa. Koska merilevissä on runsaasti kaliumia, niiden sisältämä natriumkloridi, suola, tasapainottuu eikä ole haitaksi.
Merilevien haittapuolena on pidetty sitä, että ne keräävät itseensä myrkkyjä ja saasteita. Levät eivät kuitenkaan näytä luovuttavan näitä aineita elimistöön, vaan niiden sisältämä algiini-kuitu päinvastoin kerää myös elimistöstä haitallisia aineita itseensä ja poistaa nämä ulosteen mukana. Algiinin on todettu jopa poistavan kehosta radioaktiivisia aineita. Siksi kelp- tabletteja on hyvä käyttää paaston ja muiden puhdistuskuurien aikana.
Puhdistaa ja laihduttaa
Merilevät vilkastuttavat myös aineenvaihduntaa ja ovat hyvä ravintolisä hitaasta aineenvaihdunnasta kärsiville. Kelp-merilevän on havaittu lieventävän psoriaasista ja pienentävän hyvänlaatuisia kasvaimia.
Kaikille kelp ja muut merilevät eivät sovi. Ne sisältävät runsaasti jodia ja vilkastuttavat muun muassa sen ansiosta kilpirauhasen toimintaa.
Kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiville tämä on vain hyväksi, mutta harvinaisemmasta liikatoiminnasta kärsivien ei pidä käyttää mitään merilevää. Heille sopii Chlorella, joka on makean veden yksisoluinen viherlevä ja jota myydään tabletteina.
Kelpin ja yleensä minkään merilevän käyttöä ei ole hyvä aloittaa raskauden tai imetyksen aikana. Merilevä saattaa voimakkaasti puhdistavana vapauttaa kuona- ja vierasaineita verenkiertoon, mistä ne saattavat päätyä vauvan elimistöön tai äidinmaitoon ennen kuin ehtivät poistua virtsan ja ulosteen mukana.
Jos äiti sen sijaan on käyttänyt merilevää säännöllisesti ennenkin, sen käyttöä voi jatkaa, koska yhtäkkistä puhdistusta ei enää tule.
Merilevää käytettäessä on aina tärkeää juoda tarpeeksi vettä, jotta vapautuneet kuona- ja vierasaineet poistuvat elimistöstä. Koska merilevä kohottaa verenpainetta, korkeasta verenpaineesta kärsivien ei tule sitä käyttää. Painoa alentavana se ei myöskään sovi alipainoisille.
Kelp - merien jättiläinen
Kelp-ruskolevä on todella suurikokoinen. Sen pituus saattaa yltää sataankin metriin. Kelpiä kasvaa kaikkialla, missä on matalahkoa ja kirkasta merivettä. Levinneisyysalue käsittää sekä pohjoiset että eteläiset napa-alueet; kovin lämpimässä vedessä kelp ei kuitenkaan kasva, mutta vaatii kyllä ravinteikasta ja silti kirkasta vettä. Itse asiassa kelp ei ole yksi laji vaan lajiryhmä.
Kelp muodostaa vedenalaisia metsiä, joita voi hyvin verrata sademetsiin sekä rakenteen että lajirunsauden suhteen. Näiden metsien yhteispinta-ala vastaa koko Eurooppaa! Metsien lajikoostumus vaihtelee alueettain mutta on aina runsas. Se käsittää planktonia, pienempiä leviä, nilviäisiä, äyriäisiä ja kaloja. Nämä saavat kelp-levästä suojaa tai ravintoa tai molempia.
Merien saastumisella on kuitenkin jo nyt haitallisia vaikutuksia kelp-metsiin: metsiä häviää esimerkiksi jokien suista. Myös lajirunsaus vähenee. Lisäksi ilmaston lämpeneminen on uhka kelpille, joka vaatii viileää vettä. Jos kelp tuhoutuu, vaarantuvat sitä suojanaan ja ravintonaan käyttävät lajit.
Kelp ei ole ainoastaan monipuolinen lisäravinne. Se on tärkeä osa luonnon kokonaisuutta, jota emme saa tuhota. On aika panostaa myös merien suojeluun.
Vauhtia aineenvaihduntaan, lisää jaksamista
Kelpasan-merilevätabletit valmistetaan kelp-merilevästä. Ne sisältävät tiivistetyssä muodossa kaikkia meriveden kivennäis- ja hivenaineita, mm. jodia. Merilevä piristää ja tehostaa aineenvaihduntaa. Tabletit sopivat myös tukemaan paastoa ja laihduttamista. Jodipitoisia tabletteja ei suositella raskauden aikana eikä henkilöille, joilla on tai on ollut kilpirauhassairaus.
Annostus: 2-3 tablettia päivässä. 3 tablettia sisältää 150 µg jodia, joka on 100% päivittäisestä saantisuosituksesta. Ei lapsille.
Vinkki: Ota Kelpasan-tabletit mieluiten aamupäivän ja päivän aikana. Koska merilevällä on piristävä vaikutus, illalla nautittuna tabletit saattavat vaikeuttaa nukahtamista.