Ruokavaliosta apua reumaan
Ruokavalion vaikutuksesta reumasairauksiin on keskusteltu viime vuosina paljon. Kaikkia reumaattisia sairauksia lievittävää ruokavaliota ei tunneta, niin hyvä uutinen kuin sellaisen olemassaolo olisikin. Se mikä auttaa joitakin aineenvaihdunta-peräistä reumaa sairastavia, ei välttämättä lievitä millään tavalla jostakin muusta reumasairaudesta kärsivän oireita.
Reumaa lievittävistä ruokavalioista puhuttaessa pitäisi oikeastaan aluksi keskustella tarkasta diagnoosista. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että ravinnolla on kiistaton vaikutus kihdissä. Myös nivelreuman hoidossa oikealla ruokavaliolla voi olla merkittävä myönteinen vaikutus. Näitä sairauksia lievittäviä ravintosuosituksia ei kuitenkaan ole yleensä järkeä antaa muille reumaattisista sairauksista sairastaville.
Joistakin suosituksista hyötyä kaikille
Kaikkia reumapotilaita hyödyttäviä suosituksia on kyllä joitakin. Näitä ovat: niukkakolesterolinen ruokavalio, runsaasti vitamiineja sisältävä ruoka, hedelmien, marjojen ja kasvisten sekä täysjyväviljan suuri osuus ruokavaliossa ja luomulaatuisten elintarvikkeiden käyttö.
Valkoista sokeria, lihaa ja alkoholia olisi syytä karttaa tai käyttää niitä ainakin mahdollisimman vähän.
Ylipaino rasittaa niveliä
Koska moni reumaa sairastava liikkuu kivun ja jäykkyyden vuoksi liian vähän, paino voi lisääntyä jo pelkästään vähäisen liikunnan vuoksi. Etenkin nivelreumaa sairastaville ylipaino on haitaksi, koska se rasittaa jo ennestään sairaita niveliä. Joidenkin reumaa sairastavien on taas varottava liikaa laihtumista. Reumaan usein liittyvät rajut tulehdusprosessit voivat laihduttaa liikaa.
Eroon puutoksista
Useissa reumadieeteissä suositellaan tiettyjen ruokien ja nautintoaineiden karttamista. Valkoisen sokerin, kahvin, kaakaon ja alkoholin välttäminen voi olla hyödyksi eikä altista puutostiloille.
Täysin lihattomaan ja muutenkin valkuaisaineköyhään ruokavalioon suhtautuvat ns. koululääketiede ja luontaishoitosektori eri tavoin. Jälkimmäisen edustajat suosittelevat useimmiten valkuaisaineköyhää ja eläinkunnan tuotteita karttavaa dieettiä.
Ns. koululääketieteen edustajien suhtautuminen lihattomaan ruokavalioon on kriittisempää. Heidän mielestään se voi altistaa raudan, foolihapon ja B12 - sekä D-vitamiinien puutoksille. Liian vähäinen valkuaisaineiden saanti lisää myös tulehdusalttiutta. Kaiken lisäksi reuman akuuteissa tulehdusvaiheissa proteiinin tarve jopa kasvaa.
Kasvissyöjien on siis hankittava hyvät tiedot kasvikunnan valkuaisaineista, jotta eivät altistu puutostiloille, lihaskudoksen vähenemiselle tai immuunijärjestelmän heikentymiselle.
Ei syyllisyydentunteita ruoasta
Monet reumasairaudet heikentävät merkittävästi elämänlaatua. Ei ole helppoa luopua viikonlopun paistiaterioista, espressokupillisesta tai viinilasillisesta silloin tällöin. Ei ihme, että elämään tuntuu tulevan aina vain lisää rajoituksia ja luopumisia luopumisten jälkeen.
Ellei reumaa sairastava jaksa pilkuntarkasti noudattaa suositeltua ruokavaliota, hän voi saada lisätaakakseen huonon omantunnon ja lähimmäistensä sinänsä hyvää tarkoittavat huomautukset. Syyllisyydentunteisiin ei ole kuitenkaan aihetta. Ei siksikään, että tieteellisesti perusteltuja dieettiohjeita reumaan ei ole moniakaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että on samantekevää, mitä ja minkä verran syö.
Tosiasiaksi jää, että tutkimuksissa on todistettu elämänilon puutteen ja turhautumisen heikentävän immuunijärjestelmää paljon enemmän kuin satunnaisten poikkeamien terveelliseksi arvioidusta ruokavaliosta.
Kihti ja ruokavalio
Kihti on aineenvaihduntasairaus, joka syntyy kun vereen kertyy virtsahappoa niin paljon, että se alkaa saostua kiteiksi. Nivelten sisälle jouduttuaan kiteet aiheuttavat tulehdusreaktion, jonka vuoksi nivel kipeytyy ja turpoaa äkillisesti.
Sekä ns. koululääketieteessä että luontaishoitosuuntauksissa ollaan yhtä mieltä siitä, että ruokavaliohoito on tärkeää. Kihtipotilaan ruokavaliossa vältetään sellaisia ruoka-aineita, joista syntyy virtsahappoa. Miltei puolet kihtipotilaista selviää pelkällä ruokavaliohoidolla ilman lääkkeitä.
Näitä pyritään karttamaan
Virtsahappoa runsaasti synnyttäviä ruoka-aineita ovat sisäelimet, etenkin pienet kalat, mutta myös silli, makrilli, lohi ja tonnikala, simpukat, lihaliemitiivisteet ja lihaliemet sekä maapähkinät ja hiiva.
Valitettavasti myös liha, siipikarja ja riistaeläimet mukaan lukien, muodostavat melko runsaasti virtsahappoa. Hankalia kihtipotilaalle ovat myös herneet, pavut, linssit, soija, parsa ja sienet.
Lihasta, pavuista, herneistä, soijasta ja sienistä on kuitenkin todettava, että ne eivät kuulu eniten virtsahappoa tuottavien tavoin täysin kartettaviin ruoka-aineisiin. Niitä vain syödään tavallista harvemmin ja pieniä määriä kerrallaan.
Tosin on mainittava, että jokin näistä lievemmän rajoitukseen piiriin kuuluvista ruoka-aineista voi kaikkein varmimmin laukaista kihtikohtauksen joillakin kihtipotilailla.
Näitä voi syödä
Ilouutisena kihtipotilaille voidaan todeta, että vapaasti syötäviä ruoka-aineita on erittäin paljon. Näitä ovat mm. kaikki viljatuotteet, siis myös leivät ja pasta, kaikki maitotaloustuotteet, siis myös juustot, rahkat ja jugurtit, rasvat, kanan-muna, hedelmät, marjat, pähkinät, hunaja, suklaa, kahvi, tee ja kaakao. Alkoholi ei näytä sopivan kihtipotilaalle kovinkaan hyvin.
Runsas juominen hyväksi
Virtsahappoa tuottavien ruoka-aineiden välttämisen lisäksi kihtipotilaan on juotava vähintään 2-3 litraa päivässä.Varsinkin juhlakausina on hyvä muistaa, että rasvaiset ja runsaat ateriat voivat laukaista kihtikohtauksen.
Ruokavalio ja nivelreuma
Nivelreumaa eli kroonista polyartriittia ei yleensä pidetä kihdin kaltaisena aineenvaihduntasairautena, vaan ns. autoimmuunisairautena. Tämä tarkoittaa nykykäsityksen mukaan sitä, että ihmisen oma immuunijärjestelmä vielä tuntemattomista syistä alkaa toimia omia kudoksia vastaan.
Ruokavalion vaikutusta nivelreumaan on tutkittu melko paljon mutta yleispäteviä suosituksia on nykytiedon varassa lähes mahdoton antaa.
Ruotsalainen kalaöljytutkimus
Eräässä ruotsalaistutkimuksessa tutkittiin kalaöljyn vaikutusta nivelreumaan. Annos oli 10 grammaa vuorokaudessa. Tulokseksi saatiin, että korkeat kalaöljyannokset vähensivät kortisonittomien kipulääkkeiden tarvetta. Kalaöljy ei kuitenkaan vaikuttanut tulehduksiin, aamujäykkyyteen eikä nivelten toimintakapasiteettiin.
Runsas kalansyönti ja antioksidantit
Eräässä tanskalaistutkimuksessa selvitettiin runsaan kalansyönnin ja joidenkin antioksidanttien vaikutusta nivelreumaan. Antioksidantteina käytettiin A-, C- ja E-vitamiineja. Tulosten mukaan aamujäykkyys väheni samoin kuin kipu ja turvonneiden nivelten määrä. Lääkeannoksiakin voitiin pienentää. Toisaalta nivelten liikkuvuus ei parantunut, eivätkä verestä mitattavat tulehdusarvot alentuneet.
Muita tutkimuksia
Tutkimuksia on tehty myös erilaisilla valkuaisainedieeteillä, ruokavaliolla ilman eläinvalkuaista ja täysin valkuaisaineettomilla dieeteillä. Yleensä on käynyt niin, että kulloinkin tutkittavista ruokavalioista ovat hyötyneet vain yksittäiset koehenkilöt.
Melko myönteisiä tuloksia saatiin eräässä norjalaistutkimuksessa, jossa potilaat noudattivat paastoviikon jälkeen täysin gluteeenitonta ruokavaliota, jossa ei myöskään ollut lainkaan eläinkunnan valkuaisaineita.
Joitakin puutoksia löydetty
Voidaan olettaa, että taudin aktiivisuus ja heikko yleiskunto voisivat erityisesti nivelreumapotilailla liittyä erilaisiin puutostiloihin. Heiltä on tutkimuksissa löydetty varsinkin alhaisia kalsium-, foolihappo-, C- ja E-vitamiini- sekä sinkki-, kupari-, magnesium- ja seleeniarvoja.
Mahdollisista vitamiini-, kivennäis- ja hivenainelisistä on kuitenkin lääkärin päätettävä yksilöllisesti perinpohjaisten tutkimusten perusteella kussakin potilastapauksessa.
M. Rajala.
Lähde: A. Vogel´s Gesundheitsnachrichten