Auta munuaisiasi toimimaan tehokkaammin

Munuaisten hoito lisää vireyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Siksi niiden kunnosta kannattaa huolehtia niidenkin, joilla ei ole munuais- tai muita virtsaelinvaivoja.

Syömämme ravinnon muokkausta elimistössä kutsutaan aineenvaihdunnaksi. Tässä monimutkaisessa prosessissa syntyy myös poistettavia "jätteitä", jotka on saatava ulos elimistöstä tietyssä ajassa. Munuaisia voi verrata vaikkapa vedenpuhdistus- laitoksiin.

Ne suodattavat verestä haitta-aineet ja veteen sekoitettuna eli virtsana poistavat ne elimistöstä.

Rakenteeltaan monimutkaiset munuaiset ovat yleensä erittäin vahvat ja toimintakykyiset elimet. Ne eivät aiheuta kipuja edes silloin, kun niitä rasitetaan kohtuuttomasti tai ne ovat jo vaurioituneet. Vain munuaiskivikoliikki on erittäin kivulias munuaisvaiva. Tästä syystä on sitäkin tärkeämpää hoitaa kaikki munuaisten ja muiden virtsaelinten tulehdukset huolellisesti ja suhtautua erilaisiin munuaisongelmiin ja -sairauksiin vakavasti.

1500 litraa verta vuorokaudessa

Kaksi pavunmuotoista munuaista selkärangan molemmilla puolilla puhdistavat veren ja vastaavat elimistön neste- ja elektrolyyttitasapainosta. Noin kaksitoista senttiä pitkät, kuutisen senttiä leveät ja miltei neljän sentin läpimittaiset munuaiset sijaitsevat pystyasennossa selässä vyötärön kohdalla.

Munuaisten suorituskyky on valtava. Vuorokaudessa niiden läpi virtaa noin 1500 litraa verta, josta munuaiset suodattavat virtsaksi keskimäärin 1,3 litraa. Yksi munuainen painaa noin 120-200 grammaa, vaikkakin oikea munuainen on yleensä hiukan vasempaa pienempi ja kevyempi.

Munuaisten tehtäviin kuuluu poistaa verestä aineenvaihduntajätteet, myrkylliset kemialliset aineet, liiat mineraalit, lääkejäämät ja vesi. Niiden työnkuvaan kuuluu myös olla ottamatta verestä tiettyjä elimistölle välttämättömiä aineita. Munuaiset suodattavat vain vesiliukoisia aineita. Rasvaliukoiset aineet siirtyvät maksa-sappisysteemin kautta suoliston poistettaviksi.

Tärkeimmät munuaisten poistamista aineista ovat virtsa-aine (valkuaisaineenvaihdunnan lopputuote), virtsahappo ja kreatiniini (lihasaineenvaihdunnan hajoamistuote). Ellei niitä poistettaisi, myrkyttyisi koko elimistö. Näiden kolmen lisäksi munuaiset poistavat joitakin muita aineita ja säätelevät veren suola- ja vesipitoisuutta.

Munuaiset säätelevät elimistön elektrolyyttitasapainoa, siis esimerkiksi natriumin ja kaliumin suhdetta, sekä mineraalitasapainon säätelyn kautta myös emästen ja happojen suhdetta. Happoja syntyy elimistössä jatkuvasti sekä aineenvaihduntaprosessissa että happoylijäämäisen ruoan syönnin kautta (esimerkiksi valkuaisaineet). Ylimääräiset happamat aineet, joiden käsittely sujuu terveiltä munuaisilta vaivatta, poistuvat elimistöstä virtsan mukana. Kroonisten munuaissairauksien yhteydessä voi veri kuitenkin happamoitua liikaa.

Kaikkien edellä mainittujen tehtävien lisäksi munuaiset erittävät hormoneja, tuottavat D-vitamiinia ja osallistuvat epäsuorasti verenpaineen säätelyyn.

Munuaisten päätehtävistä käy jo oikeastaan selväksi, mitä voi tapahtua, jos munuaiset eivät toimi hyvin. Aineenvaihduntajätteitä ja myrkkyjä voi kertyä vereen liikaa, monet elintärkeät aineet voivat siirtyä verestä virtsaan, ja elimistön eri kudoksiin voi kulkeutua verta, jonka koostumus on vääränlainen.

Munuaissairaudet

Noin 3-5 prosentilta 20-60-vuotiaista tehdään virtsanäytteistä munuaissairauteen viittaavia löydöksiä. Munuaissairaudet ovat salakavalia, koska ne eivät yleensä aiheuta ainakaan huo-mattavia kipuja. Eivät edes silloin, kun munuais-kudos tuhoutuu vähitellen niin paljon, että joudu-taan turvautumaan ennemmin tai myöhemmin keinomunuaishoitoon tai munuaissiirtoon. Munuaisten kudostuhon yleisimpiä syitä ovat erilaiset tulehdukset ja diabetes.

Tulehduksia aiheuttavat bakteerit voivat kulkeutua munuaisiin kahta tietä, joko "nousten" virtsateistä hoitamattoman tai liian myöhään hoidetun rakkotulehduksen seurauksena tai "laskien" (mikä on paljon harvinaisempaa) veren tai imunesteen mukana jossakin muualla elimistössä sijaitsevasta tulehduspesäkkeestä.

Kaikki munuaissairaudet kuuluvat ehdottomasti lääkärin hoitoon. Piilevät tai huonosti hoidetut tulehdukset saattavat kroonistua. Silloin voi käydä niin onnettomasti, että koko munuaiskudos tuhoutuu vähitellen. Antibiootit ovat usein välttämättömiä, eikä säännöllisten kontrolli- ja jälkitutkimusten merkitystä voi ylikorostaa.

Vaarallinen vajaatoiminta

Munuaisinsuffisienssi eli munuaisten vajaatoiminta on tila, jossa munuaiset eivät kykene poistamaan kylliksi haitallisia aineita. Tämän tavallisesti vähitellen etenevän tilan yleisimmät syyt ovat krooniset munuaissairaudet, verenpainetauti ja diabetes mellitus. Oireita ovat mm. poikkeuksellinen väsymys, suorituskyvyn heikkeneminen, hengenahdistus ja turvotus. Insuffisienssi voi olla eriasteista lievästä vajaatoiminnasta täydelliseen munuaisten toiminnan pysähtymiseen.

Äkillinen munuaisinsuffisienssi, joka saattaa vaikeusasteesta riippuen olla hengenvaarallista, voi syntyä esimerkiksi leikkauksen jäleisenä komplikaationa, myrkytystilanteissa ja tapaturmissa, joihin liittyy suuri verenhukka ja shokki. Kaikki munuaisten vajaatoimintatilat kuuluvat lääkärin hoitoon.

Munuaiskivet

Munuaiskoliikkien eli munuaiskivikipukohtauksen syy ovat munuaiskivet, jotka kulkeutuvat munuaisaltaasta virtsatiehyeeseen. Munuaiskivikoliikkiin liittyy erittäin kova kipu. Joskus kuulee sanottavan, että sappikivikohtauksen saanut on kaksin kerroin sängyllä, mutta munuaiskivikohtauksen saanut on kaksin kerroin sängyn alla. Kipu on niin kova, ettei kukaan taatusti jää kotiin ihmettelemään, mistä on kyse.

Munuaiskiviä syntyy siten, että vaillinaisesti liuenneista mineraalisuoloista alkaa muodostua kovia kiteitä, jotka tarttuvat toisiinsa muodostaen lopulta kivimäisiä muodostelmia, joita yritetään hajottaa koostumuksesta ja sijainnista riippuen eri menetelmillä. Mikäli kivet ovat pieniä, potilaalle saatetaan antaa koliikkia ehkäisevä lääkitys, ja pyrkiä runsaalla juomisella huuhtelemaan kivet virtsan mukana pois elimistöstä. Joihinkin kiviin tepsivät tietynlaiset ruokavaliot, juomat ja muut aineet, joilla pyritään pienentämään kivien kokoa niin paljon, että ne pääsevät kulkeutumaan pois. Munuaiskiviä voidaan rikkoa ja poistaa myös erilaisilla kirurgisilla menetelmillä.

Noin puolet munuais- tai virtsakiviä kerran saaneista saa niitä joskus uudestaan. Ehkäiseviä toimenpiteitä ovat runsas juominen, liikunta (liikunta lisää kivien poishuuhtoutumista), virtsatietulehdusten torjunta ja välitön hoito. Lääkäri saattaa myös kivien koostumuksen perusteella suositella erityisruokavaliota.

Hoida munuaisia juomalla riittävästi

Munuaisten hyvinvoinnista huolehtiminen kohentaa elimistön hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Siksi niiden terveydestä kannattaa huolehtia niidenkin, joilla ei ole munuais- tai muita virtsaelinvaivoja.

Runsas nesteen saanti helpottaa munuaisten työtä. Ahkera juominen (2-3 litraa päivässä) on tehokkain munuaisten taakan kevennysmenetelmä, sillä virtsantuotanto lisääntyy, haitallisten aineiden poistuminen tehostuu ja virtsakiteet eivät voi yhtä helposti keräytyä kiviksi runsaassa nesteessä.

Juomisen ohella hyvää munuaisten hoitoa on tiettyjen kasvilääkkeiden käyttö. Kasvilääkkeillä tulisi olla virtsaneritystä lisäävää, taudinaiheuttajia tuhoavaa ja tulehduksenvastaista vaikutusta. Tällaisia kasvirohdoksia ovat mm. kultapiisku, koivunlehti, pihatatar, peltokorte ja persiljanjuuri sekä nokkonen. Nämä rohdokset eivät kuitenkaan sovi silloin, kun hoidettavina ovat sydämen tai munuaisten toiminnanvajauksesta johtuvat turvotukset.

Munuaisia hoitavia yrttejä voi käyttää teenä, uutteina tai tabletteina. Myös esimerkiksi peruna, persilja, selleri, parsa ja lipstikka ovat diureettisia eli virtsaneritystä lisääviä kasveja.

Munuaiset pitävät lämpimästä, joten kylmällä säällä tulisi varoa munuaisten seudun altistamista kylmälle. Sauna, lämmin suihku munuaisten tienoille, lämpimät jalkakylvyt ja lämmin kääre tai kuumavesipullo munuaisten kohdalla ovat helppoja lämpöhoitomenetelmiä.

Mikäli ongelmana on uusiutuva virtsaelinten tulehdustaipumus, tulisi pyrkiä kohentamaan vastustuskykyä kokonaisvaltaisesti mm. auringonhattukuureilla (Echinaforcella), immuunijärjestelmää heikentävien elämäntapojen karttamisella, vitamiini- ja hivenainetäydennyksellä ja mahdollisesti myös taitavasti valitulla homeopaattisella lääkityksellä. GN/MR

Vesi ja yrttiteekuuri munuaisille

Munuaisvaivoilta suojaava vesi- ja yrttiteekuuri on hyväksi jokaiselle silloin tällöin, esimerkiksi kolme, neljä kertaa vuodessa. Se keventää näiden jatkuvasti kovalle rasitukselle joutuvien elinten taakkaa olennaisesti. Kuuri puhdistaa myös muita virtsaelimiä, etenkin rakkoa, ja auttaa siten toipumaan rakkotu-lehduksista ja ehkäisemään niitä.

Kahden, kolmen viikon pituisen kuurin aikana ei syödä lainkaan lihaa ja suolaakin äärimmäisen niukasti. Pitkin päivää juodaan runsaasti lähde- tai suodatettua vettä ja siihen valmistettua mietoa "munuaisteetä". Tällainen on Vogelin Kultapiiskuutee, jossa on munuaisia ja muita virtsaelimiä hoitavia yrttejä eli kultapiiskua, koivunlehtiä, pihatarta, peltokortetta ja keto-orvokkia. Mikäli ongelmana on rakkotulehdus, kannattaa kuurin aikana juoda päivässä suodatettuun veteen sekoitettuna myös sokeroimatonta karpalomehua (2-3 dl päivässä), ja happamoittaa virtsaa muutaman tunnin välein C-vitamiiniannoksella. Echinaforce-punahattu-uute täydentää mahdollisten antibioottien rinnalla rakkotulehduksen hoitoa.