Hengitysteitä hoitavat yrtit

Vilustuminen ei ole sama asia kuin influenssa. Vilustunut pystyy käymään töissäkin, mutta raju kuume ja lihassärky pakottavat influenssaa potevan sängyn pohjalle. Oikealla hoidolla molemmista selviää nopeammin eikä yhtä helposti saa jälkitauteja.

Talvisin meille saapuu joka vuosi jonkinasteinen hengitystievirusepidemia, nuhakuume tai "flunssa". Oikea influenssa kiertää maapalloa muutaman vuosikymmenen välein: tällainen esiintyi meillä viimeksi vuonna 1977 (virus H1N1). Sitä edeltävät olivat vuonna 1968 (H3N2), 1957 (H2N2) sekä 1918 (H1N1). Nämä pandemiat olivat erityisen ärhäköitä koska niissä esiintyi muidenkin lajien influenssaviruksia: vuoden 1918 virusta pidetään mahdollisena sika- tai lintuinfluenssan muunnoksena, vuosien 1957 ja 1968 viruksia pidetään joko eläin- tai lintuinfluenssan muunnelmina, ja vain vuoden 1977 virus oli lähes identtinen vuoden 1950 ihmisinfluenssan kanssa. (1)

Lintuinfluenssa: paljon höyheniä, vähän lihaa

Tällä hetkellä esillä olevaa lintuinfluenssavirusta, H5N1, todettiin Skotlannissa jo vuonna 1959. Tällä viruksella on siis ollut jo melkein puoli vuosisataa aikaa muuttua ihmisestä ihmiseen tarttuvaksi. Nyt pelotellaan, että kunhan kunnon ih-misinfluenssa alkaa liikkua Aasian lintuinfluenssa-alueilla, virus muuntuu hetkessä.

Meillä on kuitenkin ollut vuoden 1959 jälkeen jo useita maailmanlaajuisia influenssaepidemioita eikä virus ole vielä tästä huolimatta muuttunut meille vaarallisemmaksi.

Vuonna 1997 sama virus tavattiin Hong Kongissa. Silloin huono kunto pakotti kahdeksantoista ihmistä hakeutumaan hoitoon, jolloin tauti todettiin. Hoitoon hakeutuneista kuusi kuoli. Todennäköistä on, että moni muukin siipikarjan kanssa työskennellyt sai taudin, muttei tullut niin huonoon kuntoon että olisi tarvinnut hoitoa. Näillä ihmisillä tauti siis jäi toteamatta.

Aidon influenssan väärä hoito

Jos saa kunnon influenssan, ei siis "flunssaa" tai nuhakuumetta, kannattaa potea tautia sängyssä ja juoda paljon lämmintä. Lepoa pitäisi jatkaa täydet 7 päivää. Jos nousee jalkeille liian aikaisin, riski sairastua keuhkokuumeeseen tai muuhun virus- tai bakteeritautiin on suuri, sillä keho on aidon influenssan jälkeen hyvinkin heikossa kunnossa.

Influenssaa potevan ei kannata käyttää lainkaan nonsteroidaalisia tulehduskipulääkkeitä (NSAID = non-steroidal anti-inflammatory drug). Näitä ovat yleisimmät meillä käytetyt tulehduskipulääkkeet. NSAID -lääkkeet alentavat kuumetta ja poistavat kipua estämällä prostaglandiinien tuotantoa, jolloin ne alentavat myös vastustuskykyä. Tällöin tauti kestää kauemmin ja puolustusjärjestelmän teho heikkenee.

Kannattaa kenties vielä mainita, etteivät antibiootit tehoa viruksiin. Sekä nuhakuumeet että aidot influenssat ovat virusperäisiä. Niiden jälkitaudit sen sijaan voivat olla bakteeri- tai virusperäisiä, joten niihin antibioottikuuri saattaakin purra.

Flunssan ja influenssan oikea hoito

Kuumetta tukevat yrtit kuumana teenä (mm. siankärsämö, lehmuksen kukka tai mustaseljan kukka) ja perinteiset flunssamehut (mm. kuuma mustaherukkamehu tai mustaseljamehu) ovat erinomaisia sekä flunssassa että influenssassa. Nuhakuumeessa pidän myös kovasti valkosipuli-hunaja-sitruunamehu -juomasta. Influenssaa potevan kannattaa välttää sokeripitoisia juomia (valkosipulijuoma mukaanlukien), koska liiallinen sokeri (ja hunaja) heikentävät puolustusjärjestelmän tehoa.

Puna- eli auringonhattua kannattaa ottaa flunssan ensioireisiin. Flunssan ja influenssan aikana se voi estää saamasta jälkitauteja. Yrttejä ja kuumia mehuja on hyvä juoda kolmen tunnin välein. Ei kuitenkaan kannata herätä juomaan, jos kerran on saanut unenpäästä kiinni. Kovimman taudin aikana ei ole nälkä, eikä silloin pidäkään syödä: jos syö, kehon voimavarat keskittyvät ruoansulatukseen eivätkä puolustusjärjestelmään. Kuumeen aikana on syytä juoda paljon, sillä hikoilu vie nestettä kehosta.

Höyryhengitys

Hengitystietautien virukset eivät yleensä pysty elämään yli 36,6 asteessa ja hengitystiehyiden limakalvot ovatkin tavallisesti keskikehoa viileämmät. 38-40 asteinen kuume nostaa limakalvojenkin lämpötilaa yli virusten sietokyvyn, jolloin virus joko hidastuu tai kuolee.

Lämpötilaa voi nostaa myös ulkoisesti käyttämällä höyryhengitystä. Höyryhengityksessä lähestyt limakalvojen pöpöjä kahdellakin tavalla: kuuma höyry nostaa limakalvon lämpötilaa, ja monen aromaattisen yrttihöyryn haihtuvat öljyt ovat mikrobeja tappavia.

Haihtuvia öljyjä saa toki muullakin tavoin ilmaan ja siten hengitysteiden limakalvoille. Aromaterapialamput voivat olla avuksi. Perinteisesti on käytetty katajan oksista tulevaa savua sairashuoneen desinfiointiin. Euroopassa hienostoväki käytti samaan tarkoitukseen kalliiden mausteiden kuten mm. kanelin, mirhamin ja suitsukkeen savua. Aito suitsuke on Boswellia -lajien hartsia.

Poskiontelotulehdukset

Vuonna 1999 tutkittiin 210 ihmistä, joilla oli ollut pitkäaikaisia (3 kk ja yli) poskiontelotulehduksia. Oletettiin, että näistä noin kymmenellä prosentilla olisi ollut sienitulehdus. Kun eritteet otettiin viljelyyn huomattiinkin, että yli 96 prosentilla ontelotulehdus oli sieniperäinen.(2). Näiden 210 henkilön nenäonteloissa kasvoi yli 40 eri sienilajia. Tutkijat selittivät, ettei kyseessä ollut allerginen reaktio vaan puolustusjärjestelmän aikaansaama, taudinaiheuttajan vastainen reaktio, koska eritteiden seassa oli eosinofiileja eikä immunoglobuliineja.

Lyhyemmät (1 kk kestävät) poskiontelotulehdukset ovat yleensä bakteeriperäisiä, mistä johtuen poskiontelotulehduksiin annetaan yleensä antibiootteja.

Koska useimmat pitkäaikaiset poskiontelotulehdukset ovat sieniperäisiä, bakteereja vastaan tarkoitetut antibiootit eivät auta - eivätkä varsinkaan penisilliini ja muut homepohjaiset antibiootit; ne voivat pikemminkin pahentaa tilannetta. Lisäksi limakalvoja kuivattavat nenäsuihkeet ärsyttävät jo tulehtunutta kudosta. Sen sijaan limakalvoja kostuttavat, hoitavat suihkeet kuten SInuforce ovat suositeltavia.

Yskä

Yskää on kahta tyyppiä: ärsytysyskää, joka on kuiva ja jossa yskiminen ärsyttää mekaanisesti yskimään enemmän, ja limaista yskää, jossa yskiminen irrottaa ja poistaa limaa.

Kuivassa yskässä voi olla apua lima-ainepitoisista yrteistä. Näihin kuuluvat mm. ratamo ja kihokki. Pahimmillaan kuiva yskä johtaa kurkunpään tulehdukseen, jolloin kannattaa pysyä hiirenhiljaa (kuiskaus on puhettakin pahempi, eikä huutaakaan saa). Tällöin on parasta hakea apua lääkäriltä, jotteivät äänihuulet arpeutuisi.

Limaiseen yskään voi käyttää montaakin yrttiä, ja Vogelin yskänkaramellit (Santasapina) ovat aivan ihania yskän estäjiä. Isohirvenjuuresta tehty siirappi on erittäin tehokasta jos limaa tulee liikaakin. Timjamivalmisteet taas ovat hyväksi sekä itse yskään että yleiseen keuhkojen vahvistamiseen. Timjamisiirappia saa monesta apteekista vieläkin. "Apteekin oma yskäsiirappi" -ainesosaluettelossa on hyvin usein saccharinum (sokeria), thymi herba (timjamiyrttiä) sekä q.s. aqua, ts. loppuosa vettä.

Vahvista keuhkoja

Jos saat hengitystieongelmia useammin kuin kerran vuodessa, sinulla on heikot keuhkot. Tällöin keuhkoja on syytä vahvistaa. Käytän tähän tarkoitukseen salviaa, timjamia tai väriminttua.

Juo näistä yrteistä tehtyä teetä (1 tl kuivattua salviaa tai väriminttua tai 1/4 - 1/2 tl timjamia 2 desilitraan kiehuvaa vettä) pari kolme kertaa päivässä parin kuukauden ajan. Keuhkot kiittävät etkä välttämättä saakaan seuraavaa työpaikallasi tai tarhassa kiertävää hengitystieinfektiota.

HK

(1) Snacken R, Kendal AP, Haaheim LR, Wood JM.: The next influenza pandemic: lessons from Hong Kong, 1997. Emerg Infect Dis. 1999 Mar-Apr;5(2):195-203. href="http://www.cdc.gov/ncidod/eid/vol5no2/snacken.htm" (2) Ponikau JU, Sherris DA, Kern EB, Homburger HA, Frigas E, Gaffey TA, Roberts GD.: The diagnosis and incidence of allergic fungal sinusitis. Mayo Clin Proc. 1999 Sep;74(9):877-84.