Loppujen lopuksi ihminen tulee toimeen varsin vähällä. Intialaisen gurun päivän ateriat saattavat koostua muutamasta hedelmästä ja pähkinästä. Ihmisen väitetään voivan elää vuosia pelkällä vedellä ja täysjyväleivällä. Vaikkei nälkätaiteilijaksi pidäkään ryhtyä, joskus voi olla paikallaan pidättyä vapaaehtoisesti ruoasta. Eli paastota.
Ravinnon niukkuudesta johtuvat "paastot" ovat aina olleet osa ihmiskunnan elämää. Elimistömme onkin pitkälle sopeutunut ajoittaiseen ravinnon niukkuuteen. Paasto ei siis ole millään muotoa elimistölle vierasta eikä haitallistakaan, kunhan pysytään kohtuudessa.
Meillä ylensyönti on paljon suurempi terveysongelma kuin aliravitsemus. Useimmat ihmiset kokevatkin paaston lisäävän hyvivointiaan ja pyrkivät tästä syystä paastoamaan säännöllisesti kerran, pari vuodessa.
Mehu- ja kevytpaastoilla monia terveysvaikutuksia
Ankarimmillaan paastotaan pelkällä vedellä. Sitä eivät asiantuntijat kuitenkaan suosittele. Taiten toteutettu mehupaasto sen sijaan antaa elimistölle jopa normaaliruokavaliota runsaammin vitaaliaineita. Sen sijaan energiansaanti (noin 190Â400 kcal) jää huomattavasti alle normaalin päivätarpeen.
Alhainen energiamäärä houkuttelee monet mehupaastolle laihtuakseen, ja toki kiloja tippuukin paastoviikolla. Mikään laihdutuskuuri se ei kuitenkaan ole. Ensisijaisesti mehupaastolla pyritään terveysvaikutuksiin.
Tutkitusti mehupaasto vaikuttaa edullisesti veren rasva-arvoihin. Se antaa suolistobakteereille tilaisuuden uudistua ja tervehtyä. Nestemäisen ravinnon ansiosta suolisto lepää, ja ärsyyntyneet limakalvot saavat tilaisuuden tervehtyä.
Ennen muuta mehupaasto kuitenkin toimii elämäntapojen terveellistäjänä. Paaston jälkeen on helppo syödä kevyemmin, liikkua enemmän ja siten pitää myös paino kurissa.
Erilaiset kevytpaastot ja -ruokavaliot ovat hyvä vaihtoehto silloin, kun mehupaasto ei jostakin syystä sovi. Niillä saavutetaan paljolti samat edut kuin mehupaastollakin. Erona on, että syödäkin saa - jopa hyvin, kuten tässä numerossa esittelemässämme Vitaaliviikon kevytpaastossa. Tästä syystä sen voi toteuttaa mainiosti työnkin ohessa.
Terapeuttiset paastot aina yhteistyössä lääkärin kanssa
Oma lukunsa ovat terapeuttiset paastot. Paastoa on käytetty parannuskeinona kautta aikojen. Mm. keskiajalla elänyt parantaja, abbedissa Hildegard Bingeniläinen suositteli paastoa psykoterapeuttisena yleislääkkeenä 29 erilaiseen sielulliseen sairauteen.
Nykyään paastoa suositellaan terveille aikuisille. Jos paastoa halutaan käyttää terapeuttisesti, ts. jonkin sairauden tukihoidoksi, asiasta on aina neuvoteltava hoitavan lääkärin kanssa.
Puhdistumisella fyysinen ja psyykkinen ulottuvuus
Varsinkin mehupaasto koetaan elimistöä puhdistavana, mitä se toki onkin. Päivän aikana juodaan 2-3 litraa puhtaita mehuja, yrttiteetä ja vettä. Nestemäärä huuhtelee tehokkaasti munuaiset. Nesteen mukana poistuu haitallisia aineenvaihduntatuotteita sitoutuneina kivennäisaineisiin, joita on runsaasti mehuissa mutta myös paastojuomana käytetyssä maitohappoisessa herassa (Molkosan).
Puhdistautumisen tunnetta lisäävät myös liikunta ulkoilmassa ja saunominen, joita molempia suositellaan paastoajille.
Paastolla on myös henkinen, mieltä puhdistava ja nostava ulottuvuus. Sitä on käytetty ajatusten kirkastajana ja mielen tyhjentäjänä esimerkiksi ennen vaativa henkistä ponnistelua. Se auttaa keskittymään olennaiseen ja sulkemaan mielestä ympäröivän maailman. Siksi ajanjaksoilla, joiden aikana syömistä ainakin jossain määrin rajoitetaan, on tärkeä merkitys monissa uskonnoissa.
Toisaalta itse paaston ajaksi ei pitäisi järjestää erityistä henkistä tai fyysistä ponnistelua vaativia tehtäviä. Ne on parempi siirtää esimerkiksi seuraavalle viikolle ja hyödyntää tällöin paaston antama valtava energialataus. ER
Lue Lisää: